kaikua
Finnish
Etymology 1
From Proto-Finnic *kaikudak.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑi̯kuɑˣ/, [ˈkɑi̯kuɑ(ʔ)]
- Rhymes: -ɑikuɑ
- Syllabification(key): kai‧ku‧a
Verb
kaikua
- (intransitive) to echo, reverberate
Conjugation
| Inflection of kaikua (Kotus type 52*D/sanoa, k- gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kaiun | en kaiu | 1st sing. | olen kaikunut | en ole kaikunut | |
| 2nd sing. | kaiut | et kaiu | 2nd sing. | olet kaikunut | et ole kaikunut | |
| 3rd sing. | kaikuu | ei kaiu | 3rd sing. | on kaikunut | ei ole kaikunut | |
| 1st plur. | kaiumme | emme kaiu | 1st plur. | olemme kaikuneet | emme ole kaikuneet | |
| 2nd plur. | kaiutte | ette kaiu | 2nd plur. | olette kaikuneet | ette ole kaikuneet | |
| 3rd plur. | kaikuvat | eivät kaiu | 3rd plur. | ovat kaikuneet | eivät ole kaikuneet | |
| passive | kaiutaan | ei kaiuta | passive | on kaiuttu | ei ole kaiuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kaiuin | en kaikunut | 1st sing. | olin kaikunut | en ollut kaikunut | |
| 2nd sing. | kaiuit | et kaikunut | 2nd sing. | olit kaikunut | et ollut kaikunut | |
| 3rd sing. | kaikui | ei kaikunut | 3rd sing. | oli kaikunut | ei ollut kaikunut | |
| 1st plur. | kaiuimme | emme kaikuneet | 1st plur. | olimme kaikuneet | emme olleet kaikuneet | |
| 2nd plur. | kaiuitte | ette kaikuneet | 2nd plur. | olitte kaikuneet | ette olleet kaikuneet | |
| 3rd plur. | kaikuivat | eivät kaikuneet | 3rd plur. | olivat kaikuneet | eivät olleet kaikuneet | |
| passive | kaiuttiin | ei kaiuttu | passive | oli kaiuttu | ei ollut kaiuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kaikuisin | en kaikuisi | 1st sing. | olisin kaikunut | en olisi kaikunut | |
| 2nd sing. | kaikuisit | et kaikuisi | 2nd sing. | olisit kaikunut | et olisi kaikunut | |
| 3rd sing. | kaikuisi | ei kaikuisi | 3rd sing. | olisi kaikunut | ei olisi kaikunut | |
| 1st plur. | kaikuisimme | emme kaikuisi | 1st plur. | olisimme kaikuneet | emme olisi kaikuneet | |
| 2nd plur. | kaikuisitte | ette kaikuisi | 2nd plur. | olisitte kaikuneet | ette olisi kaikuneet | |
| 3rd plur. | kaikuisivat | eivät kaikuisi | 3rd plur. | olisivat kaikuneet | eivät olisi kaikuneet | |
| passive | kaiuttaisiin | ei kaiuttaisi | passive | olisi kaiuttu | ei olisi kaiuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kaiu | älä kaiu | 2nd sing. | ole kaikunut | älä ole kaikunut | |
| 3rd sing. | kaikukoon | älköön kaikuko | 3rd sing. | olkoon kaikunut | älköön olko kaikunut | |
| 1st plur. | kaikukaamme | älkäämme kaikuko | 1st plur. | olkaamme kaikuneet | älkäämme olko kaikuneet | |
| 2nd plur. | kaikukaa | älkää kaikuko | 2nd plur. | olkaa kaikuneet | älkää olko kaikuneet | |
| 3rd plur. | kaikukoot | älkööt kaikuko | 3rd plur. | olkoot kaikuneet | älkööt olko kaikuneet | |
| passive | kaiuttakoon | älköön kaiuttako | passive | olkoon kaiuttu | älköön olko kaiuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kaikunen | en kaikune | 1st sing. | lienen kaikunut | en liene kaikunut | |
| 2nd sing. | kaikunet | et kaikune | 2nd sing. | lienet kaikunut | et liene kaikunut | |
| 3rd sing. | kaikunee | ei kaikune | 3rd sing. | lienee kaikunut | ei liene kaikunut | |
| 1st plur. | kaikunemme | emme kaikune | 1st plur. | lienemme kaikuneet | emme liene kaikuneet | |
| 2nd plur. | kaikunette | ette kaikune | 2nd plur. | lienette kaikuneet | ette liene kaikuneet | |
| 3rd plur. | kaikunevat | eivät kaikune | 3rd plur. | lienevät kaikuneet | eivät liene kaikuneet | |
| passive | kaiuttaneen | ei kaiuttane | passive | lienee kaiuttu | ei liene kaiuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kaikua | present | kaikuva | kaiuttava | ||
| long 1st2 | kaikuakseen | past | kaikunut | kaiuttu | ||
| 2nd | inessive1 | kaikuessa | kaiuttaessa | agent1, 3 | kaikuma | |
| instructive | kaikuen | — | negative | kaikumaton | ||
| 3rd | inessive | kaikumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | kaikumasta | — | ||||
| illative | kaikumaan | — | ||||
| adessive | kaikumalla | — | ||||
| abessive | kaikumatta | — | ||||
| instructive | kaikuman | kaiuttaman | ||||
| 4th | nominative | kaikuminen | ||||
| partitive | kaikumista | |||||
| 5th2 | kaikumaisillaan | |||||
Derived terms
- nouns: kaiku, kaiunta
- verbs: momentane kajahtaa, causative kaiuttaa
- phrases: kaikua kuuroille korville
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑi̯kuɑ/, [ˈkɑi̯kuɑ]
- Rhymes: -ɑikuɑ
- Syllabification(key): kai‧ku‧a
Noun
kaikua
- partitive singular of kaiku
Anagrams
- kiukaa
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *kaikudak. Cognates include Finnish kaikua and Estonian kaikuda.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑi̯kuɑ/, [ˈkɑi̯ko̞]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑi̯kuɑ/, [ˈkɑi̯kuɑ]
- Rhymes: -ɑi̯kuɑ
- Hyphenation: kai‧ku‧a
Verb
kaikua
- (intransitive) to echo
- Lauloimma möö laululoja, a meri kaikui. ― We were singing songs, and the sea was echoing.
Conjugation
| Conjugation of kaikua (type 1/ampua, ik-j gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | kajun | en kaju | 1st singular | oon kaikunt, oon kaikunut | en oo kaikunt, en oo kaikunut |
| 2nd singular | kajut | et kaju | 2nd singular | oot kaikunt, oot kaikunut | et oo kaikunt, et oo kaikunut |
| 3rd singular | kaikuu | ei kaju | 3rd singular | ono kaikunt, ono kaikunut | ei oo kaikunt, ei oo kaikunut |
| 1st plural | kajumma | emmä kaju | 1st plural | oomma kaikunneet | emmä oo kaikunneet |
| 2nd plural | kajutta | että kaju | 2nd plural | ootta kaikunneet | että oo kaikunneet |
| 3rd plural | kaikuut1), kaikuvat2), kajutaa | evät kaju | 3rd plural | ovat kaikunneet | evät oo kaikunneet |
| impersonal | kajutaa | ei kajuta | impersonal | ono kajuttu | ei oo kajuttu |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | kajuin | en kaikunt, en kaikunut | 1st singular | olin kaikunt, olin kaikunut | en olt kaikunt, en olt kaikunut |
| 2nd singular | kajuit | et kaikunt, et kaikunut | 2nd singular | olit kaikunt, olit kaikunut | et olt kaikunt, et olt kaikunut |
| 3rd singular | kaikui | ei kaikunt, ei kaikunut | 3rd singular | oli kaikunt, oli kaikunut | ei olt kaikunt, ei olt kaikunut |
| 1st plural | kajuimma | emmä kaikunneet | 1st plural | olimma kaikunneet | emmä olleet kaikunneet |
| 2nd plural | kajuitta | että kaikunneet | 2nd plural | olitta kaikunneet | että olleet kaikunneet |
| 3rd plural | kaikuit1), kaikuivat2), kajuttii | evät kaikunneet | 3rd plural | olivat kaikunneet | evät olleet kaikunneet |
| impersonal | kajuttii | ei kajuttu | impersonal | oli kajuttu | ei olt kajuttu |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | kaikuisin | en kaikuis | 1st singular | olisin kaikunt, olisin kaikunut | en olis kaikunt, en olis kaikunut |
| 2nd singular | kaikuisit, kaikuist1) | et kaikuis | 2nd singular | olisit kaikunt, olisit kaikunut | et olis kaikunt, et olis kaikunut |
| 3rd singular | kaikuis | ei kaikuis | 3rd singular | olis kaikunt, olis kaikunut | ei olis kaikunt, ei olis kaikunut |
| 1st plural | kaikuisimma | emmä kaikuis | 1st plural | olisimma kaikunneet | emmä olis kaikunneet |
| 2nd plural | kaikuisitta | että kaikuis | 2nd plural | olisitta kaikunneet | että olis kaikunneet |
| 3rd plural | kaikuisiit1), kaikuisivat2), kajuttais | evät kaikuis | 3rd plural | olisivat kaikunneet | evät olis kaikunneet |
| impersonal | kajuttais | ei kajuttais | impersonal | olis kajuttu | ei olis kajuttu |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | kaju | elä kaju | 2nd singular | oo kaikunt, oo kaikunut | elä oo kaikunt, elä oo kaikunut |
| 3rd singular | kaikukoo | elköö kaikuko | 3rd singular | olkoo kaikunt, olkoo kaikunut | elköö olko kaikunt, elköö olko kaikunut |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | kaikukaa | elkää kaikuko | 2nd plural | olkaa kaikunneet | elkää olko kaikunneet |
| 3rd plural | kaikukoot | elkööt kaikuko | 3rd plural | olkoot kaikunneet | elkööt olko kaikunneet |
| impersonal | kajuttakkoo | elköö kajuttako | impersonal | olkoo kajuttu | elköö olko kajuttu |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | kaikunen | en kaikune | |||
| 2nd singular | kaikunet | et kaikune | |||
| 3rd singular | kaikunoo | ei kaikune | |||
| 1st plural | kaikunemma | emmä kaikune | |||
| 2nd plural | kaikunetta | että kaikune | |||
| 3rd plural | kaikunoot | evät kaikune | |||
| impersonal | kajuttannoo | ei kajuttane | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | kaikua | present | kaikuva | kajuttava | |
| 2nd | inessive | kaikujees | past | kaikunt, kaikunut | kajuttu |
| instructive | kaikuen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kaikukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | kaikumaa | |||
| inessive | kaikumaas | ||||
| elative | kaikumast | ||||
| abessive | kaikumata | ||||
| 4th | nominative | kaikumiin | |||
| partitive | kaikumista, kaikumist | ||||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 123