jäännös

jäännös

Finnish

Etymology

jää- +‎ -nnös

Noun

jäännös

1. (often in plural) remains
2. remainder, residue, residual

Declension

Inflection of jäännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		jäännös	jäännökset
genitive		jäännöksen	jäännösten jäännöksien
partitive		jäännöstä	jäännöksiä
illative		jäännökseen	jäännöksiin
		singular	plural
nominative		jäännös	jäännökset
accusative	nom.	jäännös	jäännökset
	gen.	jäännöksen
genitive		jäännöksen	jäännösten jäännöksien
partitive		jäännöstä	jäännöksiä
inessive		jäännöksessä	jäännöksissä
elative		jäännöksestä	jäännöksistä
illative		jäännökseen	jäännöksiin
adessive		jäännöksellä	jäännöksillä
ablative		jäännökseltä	jäännöksiltä
allative		jäännökselle	jäännöksille
essive		jäännöksenä	jäännöksinä
translative		jäännökseksi	jäännöksiksi
instructive		—	jäännöksin
abessive		jäännöksettä	jäännöksittä
comitative		—	jäännöksineen

Compounds

• jakojäännös