jälkeenjäänyt
Finnish
Adjective
jälkeenjäänyt
- retarded, deficient
- outdated, anachronistic, undeveloped
- surviving (continuing to live after the death of another person)
- jälkeenjäänyt puoliso ― surviving spouse
Declension
| Inflection of jälkeenjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet | |
| genitive | jälkeenjääneen | jälkeenjääneiden jälkeenjääneitten | |
| partitive | jälkeenjäänyttä | jälkeenjääneitä | |
| illative | jälkeenjääneeseen | jälkeenjääneisiin jälkeenjääneihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet | |
| accusative | nom. | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet |
| gen. | jälkeenjääneen | ||
| genitive | jälkeenjääneen | jälkeenjääneiden jälkeenjääneitten | |
| partitive | jälkeenjäänyttä | jälkeenjääneitä | |
| inessive | jälkeenjääneessä | jälkeenjääneissä | |
| elative | jälkeenjääneestä | jälkeenjääneistä | |
| illative | jälkeenjääneeseen | jälkeenjääneisiin jälkeenjääneihin | |
| adessive | jälkeenjääneellä | jälkeenjääneillä | |
| ablative | jälkeenjääneeltä | jälkeenjääneiltä | |
| allative | jälkeenjääneelle | jälkeenjääneille | |
| essive | jälkeenjääneenä | jälkeenjääneinä | |
| translative | jälkeenjääneeksi | jälkeenjääneiksi | |
| instructive | — | jälkeenjäänein | |
| abessive | jälkeenjääneettä | jälkeenjääneittä | |
| comitative | — | jälkeenjääneine | |
Synonyms
- (surviving): jälkeen jäänyt
Noun
jälkeenjäänyt
- retard
- survivor (one who knew a specific decedent, or one that survived an accident, crime etc. in which other people lost their lives)
Declension
| Inflection of jälkeenjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet | |
| genitive | jälkeenjääneen | jälkeenjääneiden jälkeenjääneitten | |
| partitive | jälkeenjäänyttä | jälkeenjääneitä | |
| illative | jälkeenjääneeseen | jälkeenjääneisiin jälkeenjääneihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet | |
| accusative | nom. | jälkeenjäänyt | jälkeenjääneet |
| gen. | jälkeenjääneen | ||
| genitive | jälkeenjääneen | jälkeenjääneiden jälkeenjääneitten | |
| partitive | jälkeenjäänyttä | jälkeenjääneitä | |
| inessive | jälkeenjääneessä | jälkeenjääneissä | |
| elative | jälkeenjääneestä | jälkeenjääneistä | |
| illative | jälkeenjääneeseen | jälkeenjääneisiin jälkeenjääneihin | |
| adessive | jälkeenjääneellä | jälkeenjääneillä | |
| ablative | jälkeenjääneeltä | jälkeenjääneiltä | |
| allative | jälkeenjääneelle | jälkeenjääneille | |
| essive | jälkeenjääneenä | jälkeenjääneinä | |
| translative | jälkeenjääneeksi | jälkeenjääneiksi | |
| instructive | — | jälkeenjäänein | |
| abessive | jälkeenjääneettä | jälkeenjääneittä | |
| comitative | — | jälkeenjääneineen | |