jaaritus
Finnish
Etymology
jaarittaa + -us
Noun
jaaritus
- waffle (vague or evasive language)
- rambling (long meandering talk)
Declension
| Inflection of jaaritus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | jaaritus | jaaritukset | |
| genitive | jaarituksen | jaaritusten jaarituksien | |
| partitive | jaaritusta | jaarituksia | |
| illative | jaaritukseen | jaarituksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | jaaritus | jaaritukset | |
| accusative | nom. | jaaritus | jaaritukset |
| gen. | jaarituksen | ||
| genitive | jaarituksen | jaaritusten jaarituksien | |
| partitive | jaaritusta | jaarituksia | |
| inessive | jaarituksessa | jaarituksissa | |
| elative | jaarituksesta | jaarituksista | |
| illative | jaaritukseen | jaarituksiin | |
| adessive | jaarituksella | jaarituksilla | |
| ablative | jaaritukselta | jaarituksilta | |
| allative | jaaritukselle | jaarituksille | |
| essive | jaarituksena | jaarituksina | |
| translative | jaaritukseksi | jaarituksiksi | |
| instructive | — | jaarituksin | |
| abessive | jaarituksetta | jaarituksitta | |
| comitative | — | jaarituksineen | |
Synonyms
- jaarittelu
Anagrams
- juratsia