irtautuminen
Finnish
Etymology
irtautua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈirtɑu̯tuminen/, [ˈirt̪ɑu̯t̪umine̞n]
- Hyphenation: ir‧tau‧tu‧mi‧nen
Noun
irtautuminen
- withdrawal, separation, exit
Declension
| Inflection of irtautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | irtautuminen | irtautumiset | |
| genitive | irtautumisen | irtautumisten irtautumisien | |
| partitive | irtautumista | irtautumisia | |
| illative | irtautumiseen | irtautumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | irtautuminen | irtautumiset | |
| accusative | nom. | irtautuminen | irtautumiset |
| gen. | irtautumisen | ||
| genitive | irtautumisen | irtautumisten irtautumisien | |
| partitive | irtautumista | irtautumisia | |
| inessive | irtautumisessa | irtautumisissa | |
| elative | irtautumisesta | irtautumisista | |
| illative | irtautumiseen | irtautumisiin | |
| adessive | irtautumisella | irtautumisilla | |
| ablative | irtautumiselta | irtautumisilta | |
| allative | irtautumiselle | irtautumisille | |
| essive | irtautumisena | irtautumisina | |
| translative | irtautumiseksi | irtautumisiksi | |
| instructive | — | irtautumisin | |
| abessive | irtautumisetta | irtautumisitta | |
| comitative | — | irtautumisineen | |
Verb
irtautuminen
- Fourth infinitive of irtautua.