irtaantua
Finnish
Etymology
irta- + -Vntua, from the same irta- root as irto-.
Verb
irtaantua
- (intransitive) To be detached, loosened.
- (intransitive) To secede.
Conjugation
| Inflection of irtaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | irtaannun | en irtaannu | 1st sing. | olen irtaantunut | en ole irtaantunut | |
| 2nd sing. | irtaannut | et irtaannu | 2nd sing. | olet irtaantunut | et ole irtaantunut | |
| 3rd sing. | irtaantuu | ei irtaannu | 3rd sing. | on irtaantunut | ei ole irtaantunut | |
| 1st plur. | irtaannumme | emme irtaannu | 1st plur. | olemme irtaantuneet | emme ole irtaantuneet | |
| 2nd plur. | irtaannutte | ette irtaannu | 2nd plur. | olette irtaantuneet | ette ole irtaantuneet | |
| 3rd plur. | irtaantuvat | eivät irtaannu | 3rd plur. | ovat irtaantuneet | eivät ole irtaantuneet | |
| passive | irtaannutaan | ei irtaannuta | passive | on irtaannuttu | ei ole irtaannuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | irtaannuin | en irtaantunut | 1st sing. | olin irtaantunut | en ollut irtaantunut | |
| 2nd sing. | irtaannuit | et irtaantunut | 2nd sing. | olit irtaantunut | et ollut irtaantunut | |
| 3rd sing. | irtaantui | ei irtaantunut | 3rd sing. | oli irtaantunut | ei ollut irtaantunut | |
| 1st plur. | irtaannuimme | emme irtaantuneet | 1st plur. | olimme irtaantuneet | emme olleet irtaantuneet | |
| 2nd plur. | irtaannuitte | ette irtaantuneet | 2nd plur. | olitte irtaantuneet | ette olleet irtaantuneet | |
| 3rd plur. | irtaantuivat | eivät irtaantuneet | 3rd plur. | olivat irtaantuneet | eivät olleet irtaantuneet | |
| passive | irtaannuttiin | ei irtaannuttu | passive | oli irtaannuttu | ei ollut irtaannuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | irtaantuisin | en irtaantuisi | 1st sing. | olisin irtaantunut | en olisi irtaantunut | |
| 2nd sing. | irtaantuisit | et irtaantuisi | 2nd sing. | olisit irtaantunut | et olisi irtaantunut | |
| 3rd sing. | irtaantuisi | ei irtaantuisi | 3rd sing. | olisi irtaantunut | ei olisi irtaantunut | |
| 1st plur. | irtaantuisimme | emme irtaantuisi | 1st plur. | olisimme irtaantuneet | emme olisi irtaantuneet | |
| 2nd plur. | irtaantuisitte | ette irtaantuisi | 2nd plur. | olisitte irtaantuneet | ette olisi irtaantuneet | |
| 3rd plur. | irtaantuisivat | eivät irtaantuisi | 3rd plur. | olisivat irtaantuneet | eivät olisi irtaantuneet | |
| passive | irtaannuttaisiin | ei irtaannuttaisi | passive | olisi irtaannuttu | ei olisi irtaannuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | irtaannu | älä irtaannu | 2nd sing. | ole irtaantunut | älä ole irtaantunut | |
| 3rd sing. | irtaantukoon | älköön irtaantuko | 3rd sing. | olkoon irtaantunut | älköön olko irtaantunut | |
| 1st plur. | irtaantukaamme | älkäämme irtaantuko | 1st plur. | olkaamme irtaantuneet | älkäämme olko irtaantuneet | |
| 2nd plur. | irtaantukaa | älkää irtaantuko | 2nd plur. | olkaa irtaantuneet | älkää olko irtaantuneet | |
| 3rd plur. | irtaantukoot | älkööt irtaantuko | 3rd plur. | olkoot irtaantuneet | älkööt olko irtaantuneet | |
| passive | irtaannuttakoon | älköön irtaannuttako | passive | olkoon irtaannuttu | älköön olko irtaannuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | irtaantunen | en irtaantune | 1st sing. | lienen irtaantunut | en liene irtaantunut | |
| 2nd sing. | irtaantunet | et irtaantune | 2nd sing. | lienet irtaantunut | et liene irtaantunut | |
| 3rd sing. | irtaantunee | ei irtaantune | 3rd sing. | lienee irtaantunut | ei liene irtaantunut | |
| 1st plur. | irtaantunemme | emme irtaantune | 1st plur. | lienemme irtaantuneet | emme liene irtaantuneet | |
| 2nd plur. | irtaantunette | ette irtaantune | 2nd plur. | lienette irtaantuneet | ette liene irtaantuneet | |
| 3rd plur. | irtaantunevat | eivät irtaantune | 3rd plur. | lienevät irtaantuneet | eivät liene irtaantuneet | |
| passive | irtaannuttaneen | ei irtaannuttane | passive | lienee irtaannuttu | ei liene irtaannuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | irtaantua | present | irtaantuva | irtaannuttava | ||
| long 1st2 | irtaantuakseen | past | irtaantunut | irtaannuttu | ||
| 2nd | inessive1 | irtaantuessa | irtaannuttaessa | agent1, 3 | irtaantuma | |
| instructive | irtaantuen | — | negative | irtaantumaton | ||
| 3rd | inessive | irtaantumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | irtaantumasta | — | ||||
| illative | irtaantumaan | — | ||||
| adessive | irtaantumalla | — | ||||
| abessive | irtaantumatta | — | ||||
| instructive | irtaantuman | irtaannuttaman | ||||
| 4th | nominative | irtaantuminen | ||||
| partitive | irtaantumista | |||||
| 5th2 | irtaantumaisillaan | |||||