intialaistua
Finnish
Etymology
intialainen (“Indian; sense of or pertaining to India”) + -stua
Verb
intialaistua
- (intransitive) to Indianize (to become Indian)
Conjugation
| Inflection of intialaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | intialaistun | en intialaistu | 1st sing. | olen intialaistunut | en ole intialaistunut | |
| 2nd sing. | intialaistut | et intialaistu | 2nd sing. | olet intialaistunut | et ole intialaistunut | |
| 3rd sing. | intialaistuu | ei intialaistu | 3rd sing. | on intialaistunut | ei ole intialaistunut | |
| 1st plur. | intialaistumme | emme intialaistu | 1st plur. | olemme intialaistuneet | emme ole intialaistuneet | |
| 2nd plur. | intialaistutte | ette intialaistu | 2nd plur. | olette intialaistuneet | ette ole intialaistuneet | |
| 3rd plur. | intialaistuvat | eivät intialaistu | 3rd plur. | ovat intialaistuneet | eivät ole intialaistuneet | |
| passive | intialaistutaan | ei intialaistuta | passive | on intialaistuttu | ei ole intialaistuttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | intialaistuin | en intialaistunut | 1st sing. | olin intialaistunut | en ollut intialaistunut | |
| 2nd sing. | intialaistuit | et intialaistunut | 2nd sing. | olit intialaistunut | et ollut intialaistunut | |
| 3rd sing. | intialaistui | ei intialaistunut | 3rd sing. | oli intialaistunut | ei ollut intialaistunut | |
| 1st plur. | intialaistuimme | emme intialaistuneet | 1st plur. | olimme intialaistuneet | emme olleet intialaistuneet | |
| 2nd plur. | intialaistuitte | ette intialaistuneet | 2nd plur. | olitte intialaistuneet | ette olleet intialaistuneet | |
| 3rd plur. | intialaistuivat | eivät intialaistuneet | 3rd plur. | olivat intialaistuneet | eivät olleet intialaistuneet | |
| passive | intialaistuttiin | ei intialaistuttu | passive | oli intialaistuttu | ei ollut intialaistuttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | intialaistuisin | en intialaistuisi | 1st sing. | olisin intialaistunut | en olisi intialaistunut | |
| 2nd sing. | intialaistuisit | et intialaistuisi | 2nd sing. | olisit intialaistunut | et olisi intialaistunut | |
| 3rd sing. | intialaistuisi | ei intialaistuisi | 3rd sing. | olisi intialaistunut | ei olisi intialaistunut | |
| 1st plur. | intialaistuisimme | emme intialaistuisi | 1st plur. | olisimme intialaistuneet | emme olisi intialaistuneet | |
| 2nd plur. | intialaistuisitte | ette intialaistuisi | 2nd plur. | olisitte intialaistuneet | ette olisi intialaistuneet | |
| 3rd plur. | intialaistuisivat | eivät intialaistuisi | 3rd plur. | olisivat intialaistuneet | eivät olisi intialaistuneet | |
| passive | intialaistuttaisiin | ei intialaistuttaisi | passive | olisi intialaistuttu | ei olisi intialaistuttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | intialaistu | älä intialaistu | 2nd sing. | ole intialaistunut | älä ole intialaistunut | |
| 3rd sing. | intialaistukoon | älköön intialaistuko | 3rd sing. | olkoon intialaistunut | älköön olko intialaistunut | |
| 1st plur. | intialaistukaamme | älkäämme intialaistuko | 1st plur. | olkaamme intialaistuneet | älkäämme olko intialaistuneet | |
| 2nd plur. | intialaistukaa | älkää intialaistuko | 2nd plur. | olkaa intialaistuneet | älkää olko intialaistuneet | |
| 3rd plur. | intialaistukoot | älkööt intialaistuko | 3rd plur. | olkoot intialaistuneet | älkööt olko intialaistuneet | |
| passive | intialaistuttakoon | älköön intialaistuttako | passive | olkoon intialaistuttu | älköön olko intialaistuttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | intialaistunen | en intialaistune | 1st sing. | lienen intialaistunut | en liene intialaistunut | |
| 2nd sing. | intialaistunet | et intialaistune | 2nd sing. | lienet intialaistunut | et liene intialaistunut | |
| 3rd sing. | intialaistunee | ei intialaistune | 3rd sing. | lienee intialaistunut | ei liene intialaistunut | |
| 1st plur. | intialaistunemme | emme intialaistune | 1st plur. | lienemme intialaistuneet | emme liene intialaistuneet | |
| 2nd plur. | intialaistunette | ette intialaistune | 2nd plur. | lienette intialaistuneet | ette liene intialaistuneet | |
| 3rd plur. | intialaistunevat | eivät intialaistune | 3rd plur. | lienevät intialaistuneet | eivät liene intialaistuneet | |
| passive | intialaistuttaneen | ei intialaistuttane | passive | lienee intialaistuttu | ei liene intialaistuttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | intialaistua | present | intialaistuva | intialaistuttava | ||
| long 1st2 | intialaistuakseen | past | intialaistunut | intialaistuttu | ||
| 2nd | inessive1 | intialaistuessa | intialaistuttaessa | agent1, 3 | intialaistuma | |
| instructive | intialaistuen | — | negative | intialaistumaton | ||
| 3rd | inessive | intialaistumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | intialaistumasta | — | ||||
| illative | intialaistumaan | — | ||||
| adessive | intialaistumalla | — | ||||
| abessive | intialaistumatta | — | ||||
| instructive | intialaistuman | intialaistuttaman | ||||
| 4th | nominative | intialaistuminen | ||||
| partitive | intialaistumista | |||||
| 5th2 | intialaistumaisillaan | |||||
Related terms
- intialaistaa