allokoiminen
Finnish
Etymology
allokoida + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈɑlːokoi̯minen/, [ˈɑlːo̞ˌko̞i̯mine̞n]
- Rhymes: -oiminen
- Hyphenation: al‧lo‧koi‧mi‧nen
Noun
allokoiminen
- allocating
Declension
| Inflection of allokoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | allokoiminen | allokoimiset | |
| genitive | allokoimisen | allokoimisten allokoimisien | |
| partitive | allokoimista | allokoimisia | |
| illative | allokoimiseen | allokoimisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | allokoiminen | allokoimiset | |
| accusative | nom. | allokoiminen | allokoimiset |
| gen. | allokoimisen | ||
| genitive | allokoimisen | allokoimisten allokoimisien | |
| partitive | allokoimista | allokoimisia | |
| inessive | allokoimisessa | allokoimisissa | |
| elative | allokoimisesta | allokoimisista | |
| illative | allokoimiseen | allokoimisiin | |
| adessive | allokoimisella | allokoimisilla | |
| ablative | allokoimiselta | allokoimisilta | |
| allative | allokoimiselle | allokoimisille | |
| essive | allokoimisena | allokoimisina | |
| translative | allokoimiseksi | allokoimisiksi | |
| instructive | — | allokoimisin | |
| abessive | allokoimisetta | allokoimisitta | |
| comitative | — | allokoimisineen | |
Verb
allokoiminen
- Fourth infinitive of allokoida.