infinitiivi

infinitiivi

Finnish

(index in)

Pronunciation

• Hyphenation: in‧fi‧ni‧tii‧vi
• IPA^(key): /ˈinfinitiːvi/

Noun

infinitiivi

1. (grammar) infinitive (uninflected form of a verb)
2. (grammar) verbal noun, infinitive (verbal noun)

   Suomen kielessä on viisi infinitiiviä: (1.) tehdä/tehdäkseen, (2.) tehdessä/tehden/tehtäessä, (3.) tekemässä/tekemästä/tekemään/tekemällä/tekemättä/tekemän/tehtämän, (4.) tekeminen ja (5.) tekemäisillään.

   The Finnish language has five infinitives: (1st) to do/in order to do, (2nd) when doing (active)/by doing/when doing (passive), (3rd) doing (gerund)/(from) doing/(to) doing/by (means of) doing/without doing/having to do, (4th) doing (activity) and (5th) about to do.

Usage notes

There are five infinitives in Finnish. The first is similar to English infinitive. The other four are used to form structures equivalent to English verbal nouns.

Declension

Inflection of infinitiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		infinitiivi	infinitiivit
genitive		infinitiivin	infinitiivien
partitive		infinitiiviä	infinitiivejä
illative		infinitiiviin	infinitiiveihin
		singular	plural
nominative		infinitiivi	infinitiivit
accusative	nom.	infinitiivi	infinitiivit
	gen.	infinitiivin
genitive		infinitiivin	infinitiivien
partitive		infinitiiviä	infinitiivejä
inessive		infinitiivissä	infinitiiveissä
elative		infinitiivistä	infinitiiveistä
illative		infinitiiviin	infinitiiveihin
adessive		infinitiivillä	infinitiiveillä
ablative		infinitiiviltä	infinitiiveiltä
allative		infinitiiville	infinitiiveille
essive		infinitiivinä	infinitiiveinä
translative		infinitiiviksi	infinitiiveiksi
instructive		—	infinitiivein
abessive		infinitiivittä	infinitiiveittä
comitative		—	infinitiiveineen

Synonyms

• nimitapa (dated)