ilmituominen
Finnish
Etymology
ilmi + tuominen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈilmiˌtuo̯minen/, [ˈilmiˌt̪uo̞̯mine̞n]
- Rhymes: -uominen
- Syllabification: il‧mi‧tuo‧mi‧nen
Noun
ilmituominen
- disclosure, act of disclosing
Declension
| Inflection of ilmituominen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ilmituominen | ilmituomiset | |
| genitive | ilmituomisen | ilmituomisten ilmituomisien | |
| partitive | ilmituomista | ilmituomisia | |
| illative | ilmituomiseen | ilmituomisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ilmituominen | ilmituomiset | |
| accusative | nom. | ilmituominen | ilmituomiset |
| gen. | ilmituomisen | ||
| genitive | ilmituomisen | ilmituomisten ilmituomisien | |
| partitive | ilmituomista | ilmituomisia | |
| inessive | ilmituomisessa | ilmituomisissa | |
| elative | ilmituomisesta | ilmituomisista | |
| illative | ilmituomiseen | ilmituomisiin | |
| adessive | ilmituomisella | ilmituomisilla | |
| ablative | ilmituomiselta | ilmituomisilta | |
| allative | ilmituomiselle | ilmituomisille | |
| essive | ilmituomisena | ilmituomisina | |
| translative | ilmituomiseksi | ilmituomisiksi | |
| instructive | — | ilmituomisin | |
| abessive | ilmituomisetta | ilmituomisitta | |
| comitative | — | ilmituomisineen | |
| Possessive forms of ilmituominen (type nainen) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | ilmituomiseni | ilmituomisemme |
| 2nd person | ilmituomisesi | ilmituomisenne |
| 3rd person | ilmituomisensa | |