häviämätön

häviämätön

Finnish

Etymology

hävitä +‎ -mätön

Adjective

häviämätön (comparative häviämättömämpi, superlative häviämättömin)

1. That has not yet disappeared or lost.
2. One that cannot disappear or lost; indelible.

Declension

Inflection of häviämätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative		häviämätön	häviämättömät
genitive		häviämättömän	häviämättömien
partitive		häviämätöntä	häviämättömiä
illative		häviämättömään	häviämättömiin
		singular	plural
nominative		häviämätön	häviämättömät
accusative	nom.	häviämätön	häviämättömät
	gen.	häviämättömän
genitive		häviämättömän	häviämättömien häviämätöntenrare
partitive		häviämätöntä	häviämättömiä
inessive		häviämättömässä	häviämättömissä
elative		häviämättömästä	häviämättömistä
illative		häviämättömään	häviämättömiin
adessive		häviämättömällä	häviämättömillä
ablative		häviämättömältä	häviämättömiltä
allative		häviämättömälle	häviämättömille
essive		häviämättömänä	häviämättöminä
translative		häviämättömäksi	häviämättömiksi
instructive		—	häviämättömin
abessive		häviämättömättä	häviämättömittä
comitative		—	häviämättömine

Verb

häviämätön

1. Negative participle of hävitä.