häntä
See also: hanta and hàntǎ
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhæntæ/, [ˈhæn̪t̪æ]
- Rhymes: -æntæ
- Syllabification(key): hän‧tä
Etymology 1
From Proto-Finnic *häntä.
Noun
häntä
- (anatomy) a narrow tail (e.g., of most mammals)
- Koiralla on häntä, mutta linnulla ei.
- Dogs have a [narrow] tail, but birds do not.
- Koiralla on häntä, mutta linnulla ei.
- (typography) ogonek
Declension
| Inflection of häntä (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | häntä | hännät | |
| genitive | hännän | häntien | |
| partitive | häntää | häntiä | |
| illative | häntään | häntiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | häntä | hännät | |
| accusative | nom. | häntä | hännät |
| gen. | hännän | ||
| genitive | hännän | häntien häntäinrare | |
| partitive | häntää | häntiä | |
| inessive | hännässä | hännissä | |
| elative | hännästä | hännistä | |
| illative | häntään | häntiin | |
| adessive | hännällä | hännillä | |
| ablative | hännältä | hänniltä | |
| allative | hännälle | hännille | |
| essive | häntänä | häntinä | |
| translative | hännäksi | hänniksi | |
| instructive | — | hännin | |
| abessive | hännättä | hännittä | |
| comitative | — | häntineen | |
| Possessive forms of häntä (type koira) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | häntäni | häntämme |
| 2nd person | häntäsi | häntänne |
| 3rd person | häntänsä | |
Derived terms
- hännys
- häntäheikki (“womanizer”)
- ketunhäntä
See also
- pyrstö (wide tail, e.g., of fish and birds)
Pronoun
häntä
- partitive of hän
Further reading
- "häntä" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).
Anagrams
- tähän
Ingrian
Etymology 1
Koiran häntä (1).
From Proto-Finnic *häntä. Cognates include Finnish häntä and Estonian händ.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhæntæ/, [ˈhænd]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈhæntæ/, [ˈhænd̥æ]
- Rhymes: -æntæ
- Hyphenation: hän‧tä
Noun
häntä
- tail
Declension
| Declension of häntä (type 3/koira, nt-nn gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | häntä | hännät |
| genitive | hännän | häntiin |
| partitive | häntää | häntiä |
| illative | häntää | häntii |
| inessive | hännääs | hänniis |
| elative | hännäst | hännist |
| allative | hännälle | hännille |
| adessive | hännääl | hänniil |
| ablative | hännält | hännilt |
| translative | hännäks | hänniks |
| essive | häntännä, häntään | häntinnä, häntiin |
| exessive1) | häntänt | häntint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Derived terms
- hännätöin
Etymology 2
See the etymology of the corresponding lemma form.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhæntæ/, [ˈhænd]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈhæntæ/, [ˈhænd̥æ]
- Rhymes: -æntæ
- Hyphenation: hän‧tä
Pronoun
häntä
- partitive of hää
References
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 98
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pages 80-84
- Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку, →ISBN, page 71