hyvänpäiväntuttu
Finnish
Etymology
hyvän + päivän + tuttu
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhyʋænˌpæi̯ʋænˌtutːu/, [ˈhyʋæmˌpæi̯ʋænˌt̪ut̪ːu]
- Rhymes: -utːu
- Hyphenation: hy‧vän‧päi‧vän‧tut‧tu
Noun
hyvänpäiväntuttu
- an acquaintance that one only really says hello to
Declension
| Inflection of hyvänpäiväntuttu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | hyvänpäiväntuttu | hyvänpäiväntutut | |
| genitive | hyvänpäiväntutun | hyvänpäiväntuttujen | |
| partitive | hyvänpäiväntuttua | hyvänpäiväntuttuja | |
| illative | hyvänpäiväntuttuun | hyvänpäiväntuttuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | hyvänpäiväntuttu | hyvänpäiväntutut | |
| accusative | nom. | hyvänpäiväntuttu | hyvänpäiväntutut |
| gen. | hyvänpäiväntutun | ||
| genitive | hyvänpäiväntutun | hyvänpäiväntuttujen | |
| partitive | hyvänpäiväntuttua | hyvänpäiväntuttuja | |
| inessive | hyvänpäiväntutussa | hyvänpäiväntutuissa | |
| elative | hyvänpäiväntutusta | hyvänpäiväntutuista | |
| illative | hyvänpäiväntuttuun | hyvänpäiväntuttuihin | |
| adessive | hyvänpäiväntutulla | hyvänpäiväntutuilla | |
| ablative | hyvänpäiväntutulta | hyvänpäiväntutuilta | |
| allative | hyvänpäiväntutulle | hyvänpäiväntutuille | |
| essive | hyvänpäiväntuttuna | hyvänpäiväntuttuina | |
| translative | hyvänpäiväntutuksi | hyvänpäiväntutuiksi | |
| instructive | — | hyvänpäiväntutuin | |
| abessive | hyvänpäiväntututta | hyvänpäiväntutuitta | |
| comitative | — | hyvänpäiväntuttuine | |
| Possessive forms of hyvänpäiväntuttu (type valo) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | hyvänpäiväntuttuni | hyvänpäiväntuttumme |
| 2nd person | hyvänpäiväntuttusi | hyvänpäiväntuttunne |
| 3rd person | hyvänpäiväntuttunsa | |
| Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles. | ||