hurmioitua
Finnish
Etymology
hurmio + -oitua
Verb
hurmioitua
- (intransitive) To become ecstatic.
Conjugation
| Inflection of hurmioitua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hurmioidun | en hurmioidu | 1st sing. | olen hurmioitunut | en ole hurmioitunut | |
| 2nd sing. | hurmioidut | et hurmioidu | 2nd sing. | olet hurmioitunut | et ole hurmioitunut | |
| 3rd sing. | hurmioituu | ei hurmioidu | 3rd sing. | on hurmioitunut | ei ole hurmioitunut | |
| 1st plur. | hurmioidumme | emme hurmioidu | 1st plur. | olemme hurmioituneet | emme ole hurmioituneet | |
| 2nd plur. | hurmioidutte | ette hurmioidu | 2nd plur. | olette hurmioituneet | ette ole hurmioituneet | |
| 3rd plur. | hurmioituvat | eivät hurmioidu | 3rd plur. | ovat hurmioituneet | eivät ole hurmioituneet | |
| passive | hurmioidutaan | ei hurmioiduta | passive | on hurmioiduttu | ei ole hurmioiduttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hurmioiduin | en hurmioitunut | 1st sing. | olin hurmioitunut | en ollut hurmioitunut | |
| 2nd sing. | hurmioiduit | et hurmioitunut | 2nd sing. | olit hurmioitunut | et ollut hurmioitunut | |
| 3rd sing. | hurmioitui | ei hurmioitunut | 3rd sing. | oli hurmioitunut | ei ollut hurmioitunut | |
| 1st plur. | hurmioiduimme | emme hurmioituneet | 1st plur. | olimme hurmioituneet | emme olleet hurmioituneet | |
| 2nd plur. | hurmioiduitte | ette hurmioituneet | 2nd plur. | olitte hurmioituneet | ette olleet hurmioituneet | |
| 3rd plur. | hurmioituivat | eivät hurmioituneet | 3rd plur. | olivat hurmioituneet | eivät olleet hurmioituneet | |
| passive | hurmioiduttiin | ei hurmioiduttu | passive | oli hurmioiduttu | ei ollut hurmioiduttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hurmioituisin | en hurmioituisi | 1st sing. | olisin hurmioitunut | en olisi hurmioitunut | |
| 2nd sing. | hurmioituisit | et hurmioituisi | 2nd sing. | olisit hurmioitunut | et olisi hurmioitunut | |
| 3rd sing. | hurmioituisi | ei hurmioituisi | 3rd sing. | olisi hurmioitunut | ei olisi hurmioitunut | |
| 1st plur. | hurmioituisimme | emme hurmioituisi | 1st plur. | olisimme hurmioituneet | emme olisi hurmioituneet | |
| 2nd plur. | hurmioituisitte | ette hurmioituisi | 2nd plur. | olisitte hurmioituneet | ette olisi hurmioituneet | |
| 3rd plur. | hurmioituisivat | eivät hurmioituisi | 3rd plur. | olisivat hurmioituneet | eivät olisi hurmioituneet | |
| passive | hurmioiduttaisiin | ei hurmioiduttaisi | passive | olisi hurmioiduttu | ei olisi hurmioiduttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | hurmioidu | älä hurmioidu | 2nd sing. | ole hurmioitunut | älä ole hurmioitunut | |
| 3rd sing. | hurmioitukoon | älköön hurmioituko | 3rd sing. | olkoon hurmioitunut | älköön olko hurmioitunut | |
| 1st plur. | hurmioitukaamme | älkäämme hurmioituko | 1st plur. | olkaamme hurmioituneet | älkäämme olko hurmioituneet | |
| 2nd plur. | hurmioitukaa | älkää hurmioituko | 2nd plur. | olkaa hurmioituneet | älkää olko hurmioituneet | |
| 3rd plur. | hurmioitukoot | älkööt hurmioituko | 3rd plur. | olkoot hurmioituneet | älkööt olko hurmioituneet | |
| passive | hurmioiduttakoon | älköön hurmioiduttako | passive | olkoon hurmioiduttu | älköön olko hurmioiduttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | hurmioitunen | en hurmioitune | 1st sing. | lienen hurmioitunut | en liene hurmioitunut | |
| 2nd sing. | hurmioitunet | et hurmioitune | 2nd sing. | lienet hurmioitunut | et liene hurmioitunut | |
| 3rd sing. | hurmioitunee | ei hurmioitune | 3rd sing. | lienee hurmioitunut | ei liene hurmioitunut | |
| 1st plur. | hurmioitunemme | emme hurmioitune | 1st plur. | lienemme hurmioituneet | emme liene hurmioituneet | |
| 2nd plur. | hurmioitunette | ette hurmioitune | 2nd plur. | lienette hurmioituneet | ette liene hurmioituneet | |
| 3rd plur. | hurmioitunevat | eivät hurmioitune | 3rd plur. | lienevät hurmioituneet | eivät liene hurmioituneet | |
| passive | hurmioiduttaneen | ei hurmioiduttane | passive | lienee hurmioiduttu | ei liene hurmioiduttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | hurmioitua | present | hurmioituva | hurmioiduttava | ||
| long 1st2 | hurmioituakseen | past | hurmioitunut | hurmioiduttu | ||
| 2nd | inessive1 | hurmioituessa | hurmioiduttaessa | agent1, 3 | hurmioituma | |
| instructive | hurmioituen | — | negative | hurmioitumaton | ||
| 3rd | inessive | hurmioitumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | hurmioitumasta | — | ||||
| illative | hurmioitumaan | — | ||||
| adessive | hurmioitumalla | — | ||||
| abessive | hurmioitumatta | — | ||||
| instructive | hurmioituman | hurmioiduttaman | ||||
| 4th | nominative | hurmioituminen | ||||
| partitive | hurmioitumista | |||||
| 5th2 | hurmioitumaisillaan | |||||