huimeta
Finnish
Etymology
From huima + -eta.
Verb
huimeta
- (intransitive) to become reckless
Conjugation
| Inflection of huimeta (Kotus type 72/vanheta, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huimenen | en huimene | 1st sing. | olen huimennut | en ole huimennut | |
| 2nd sing. | huimenet | et huimene | 2nd sing. | olet huimennut | et ole huimennut | |
| 3rd sing. | huimenee | ei huimene | 3rd sing. | on huimennut | ei ole huimennut | |
| 1st plur. | huimenemme | emme huimene | 1st plur. | olemme huimenneet | emme ole huimenneet | |
| 2nd plur. | huimenette | ette huimene | 2nd plur. | olette huimenneet | ette ole huimenneet | |
| 3rd plur. | huimenevat | eivät huimene | 3rd plur. | ovat huimenneet | eivät ole huimenneet | |
| passive | huimetaan | ei huimeta | passive | on huimettu | ei ole huimettu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huimenin | en huimennut | 1st sing. | olin huimennut | en ollut huimennut | |
| 2nd sing. | huimenit | et huimennut | 2nd sing. | olit huimennut | et ollut huimennut | |
| 3rd sing. | huimeni | ei huimennut | 3rd sing. | oli huimennut | ei ollut huimennut | |
| 1st plur. | huimenimme | emme huimenneet | 1st plur. | olimme huimenneet | emme olleet huimenneet | |
| 2nd plur. | huimenitte | ette huimenneet | 2nd plur. | olitte huimenneet | ette olleet huimenneet | |
| 3rd plur. | huimenivat | eivät huimenneet | 3rd plur. | olivat huimenneet | eivät olleet huimenneet | |
| passive | huimettiin | ei huimettu | passive | oli huimettu | ei ollut huimettu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huimenisin | en huimenisi | 1st sing. | olisin huimennut | en olisi huimennut | |
| 2nd sing. | huimenisit | et huimenisi | 2nd sing. | olisit huimennut | et olisi huimennut | |
| 3rd sing. | huimenisi | ei huimenisi | 3rd sing. | olisi huimennut | ei olisi huimennut | |
| 1st plur. | huimenisimme | emme huimenisi | 1st plur. | olisimme huimenneet | emme olisi huimenneet | |
| 2nd plur. | huimenisitte | ette huimenisi | 2nd plur. | olisitte huimenneet | ette olisi huimenneet | |
| 3rd plur. | huimenisivat | eivät huimenisi | 3rd plur. | olisivat huimenneet | eivät olisi huimenneet | |
| passive | huimettaisiin | ei huimettaisi | passive | olisi huimettu | ei olisi huimettu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | huimene | älä huimene | 2nd sing. | ole huimennut | älä ole huimennut | |
| 3rd sing. | huimetkoon | älköön huimetko | 3rd sing. | olkoon huimennut | älköön olko huimennut | |
| 1st plur. | huimetkaamme | älkäämme huimetko | 1st plur. | olkaamme huimenneet | älkäämme olko huimenneet | |
| 2nd plur. | huimetkaa | älkää huimetko | 2nd plur. | olkaa huimenneet | älkää olko huimenneet | |
| 3rd plur. | huimetkoot | älkööt huimetko | 3rd plur. | olkoot huimenneet | älkööt olko huimenneet | |
| passive | huimettakoon | älköön huimettako | passive | olkoon huimettu | älköön olko huimettu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | huimennen | en huimenne | 1st sing. | lienen huimennut | en liene huimennut | |
| 2nd sing. | huimennet | et huimenne | 2nd sing. | lienet huimennut | et liene huimennut | |
| 3rd sing. | huimennee | ei huimenne | 3rd sing. | lienee huimennut | ei liene huimennut | |
| 1st plur. | huimennemme | emme huimenne | 1st plur. | lienemme huimenneet | emme liene huimenneet | |
| 2nd plur. | huimennette | ette huimenne | 2nd plur. | lienette huimenneet | ette liene huimenneet | |
| 3rd plur. | huimennevat | eivät huimenne | 3rd plur. | lienevät huimenneet | eivät liene huimenneet | |
| passive | huimettaneen | ei huimettane | passive | lienee huimettu | ei liene huimettu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | huimeta | present | huimeneva | huimettava | ||
| long 1st2 | huimetakseen | past | huimennut | huimettu | ||
| 2nd | inessive1 | huimetessa | huimettaessa | agent1, 3 | huimenema | |
| instructive | huimeten | — | negative | huimenematon | ||
| 3rd | inessive | huimenemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. | ||
| elative | huimenemasta | — | ||||
| illative | huimenemaan | — | ||||
| adessive | huimenemalla | — | ||||
| abessive | huimenematta | — | ||||
| instructive | huimeneman | huimettaman | ||||
| 4th | nominative | huimeneminen | ||||
| partitive | huimenemista | |||||
| 5th2 | huimenemaisillaan | |||||