horjahdus
Finnish
Etymology
horjahtaa + -us
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhorjɑhdus/, [ˈho̞rjɑxdus̠]
- Rhymes: -orjɑhdus
- Hyphenation: hor‧jah‧dus
Noun
horjahdus
- swaying, reeling
- tripping, stumbling
Declension
| Inflection of horjahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | horjahdus | horjahdukset | |
| genitive | horjahduksen | horjahdusten horjahduksien | |
| partitive | horjahdusta | horjahduksia | |
| illative | horjahdukseen | horjahduksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | horjahdus | horjahdukset | |
| accusative | nom. | horjahdus | horjahdukset |
| gen. | horjahduksen | ||
| genitive | horjahduksen | horjahdusten horjahduksien | |
| partitive | horjahdusta | horjahduksia | |
| inessive | horjahduksessa | horjahduksissa | |
| elative | horjahduksesta | horjahduksista | |
| illative | horjahdukseen | horjahduksiin | |
| adessive | horjahduksella | horjahduksilla | |
| ablative | horjahdukselta | horjahduksilta | |
| allative | horjahdukselle | horjahduksille | |
| essive | horjahduksena | horjahduksina | |
| translative | horjahdukseksi | horjahduksiksi | |
| instructive | — | horjahduksin | |
| abessive | horjahduksetta | horjahduksitta | |
| comitative | — | horjahduksineen | |
| Possessive forms of horjahdus (type vastaus) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | horjahdukseni | horjahduksemme |
| 2nd person | horjahduksesi | horjahduksenne |
| 3rd person | horjahduksensa | |