hiivintä
Finnish
Etymology
hiipiä + -ntä
Noun
hiivintä
- sneaking, tiptoeing
Declension
| Inflection of hiivintä (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | hiivintä | hiivinnät | |
| genitive | hiivinnän | hiivintöjen | |
| partitive | hiivintää | hiivintöjä | |
| illative | hiivintään | hiivintöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | hiivintä | hiivinnät | |
| accusative | nom. | hiivintä | hiivinnät |
| gen. | hiivinnän | ||
| genitive | hiivinnän | hiivintöjen hiivintäinrare | |
| partitive | hiivintää | hiivintöjä | |
| inessive | hiivinnässä | hiivinnöissä | |
| elative | hiivinnästä | hiivinnöistä | |
| illative | hiivintään | hiivintöihin | |
| adessive | hiivinnällä | hiivinnöillä | |
| ablative | hiivinnältä | hiivinnöiltä | |
| allative | hiivinnälle | hiivinnöille | |
| essive | hiivintänä | hiivintöinä | |
| translative | hiivinnäksi | hiivinnöiksi | |
| instructive | — | hiivinnöin | |
| abessive | hiivinnättä | hiivinnöittä | |
| comitative | — | hiivintöineen | |