hankkiutuminen
Finnish
Etymology
hankkiutua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhɑŋkːiu̯tuminen/, [ˈhɑŋkːiu̯t̪uˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Hyphenation: hank‧kiu‧tu‧mi‧nen
Noun
hankkiutuminen
- (colloquial) causing oneself to get into a certain state, such as getting rid of something or getting pregnant
Usage notes
See the verb hankkiutua for more examples of usage.
Declension
| Inflection of hankkiutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | hankkiutuminen | hankkiutumiset | |
| genitive | hankkiutumisen | hankkiutumisten hankkiutumisien | |
| partitive | hankkiutumista | hankkiutumisia | |
| illative | hankkiutumiseen | hankkiutumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | hankkiutuminen | hankkiutumiset | |
| accusative | nom. | hankkiutuminen | hankkiutumiset |
| gen. | hankkiutumisen | ||
| genitive | hankkiutumisen | hankkiutumisten hankkiutumisien | |
| partitive | hankkiutumista | hankkiutumisia | |
| inessive | hankkiutumisessa | hankkiutumisissa | |
| elative | hankkiutumisesta | hankkiutumisista | |
| illative | hankkiutumiseen | hankkiutumisiin | |
| adessive | hankkiutumisella | hankkiutumisilla | |
| ablative | hankkiutumiselta | hankkiutumisilta | |
| allative | hankkiutumiselle | hankkiutumisille | |
| essive | hankkiutumisena | hankkiutumisina | |
| translative | hankkiutumiseksi | hankkiutumisiksi | |
| instructive | — | hankkiutumisin | |
| abessive | hankkiutumisetta | hankkiutumisitta | |
| comitative | — | hankkiutumisineen | |
Verb
hankkiutuminen
- Fourth infinitive of hankkiutua.