haistattelu
Finnish
Etymology
haistatella + -u
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhɑi̯stɑtːelu/, [ˈhɑi̯s̠t̪ɑt̪ˌt̪e̞lu]
- Rhymes: -elu
- Syllabification(key): hais‧tat‧te‧lu
Noun
haistattelu
- telling someone to where to get off (speaking to someone in a rude or insulting manner)
Declension
| Inflection of haistattelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | haistattelu | haistattelut | |
| genitive | haistattelun | haistattelujen haistatteluiden haistatteluitten | |
| partitive | haistattelua | haistatteluja haistatteluita | |
| illative | haistatteluun | haistatteluihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | haistattelu | haistattelut | |
| accusative | nom. | haistattelu | haistattelut |
| gen. | haistattelun | ||
| genitive | haistattelun | haistattelujen haistatteluiden haistatteluitten | |
| partitive | haistattelua | haistatteluja haistatteluita | |
| inessive | haistattelussa | haistatteluissa | |
| elative | haistattelusta | haistatteluista | |
| illative | haistatteluun | haistatteluihin | |
| adessive | haistattelulla | haistatteluilla | |
| ablative | haistattelulta | haistatteluilta | |
| allative | haistattelulle | haistatteluille | |
| essive | haistatteluna | haistatteluina | |
| translative | haistatteluksi | haistatteluiksi | |
| instructive | — | haistatteluin | |
| abessive | haistattelutta | haistatteluitta | |
| comitative | — | haistatteluineen | |
| Possessive forms of haistattelu (type palvelu) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | haistatteluni | haistattelumme |
| 2nd person | haistattelusi | haistattelunne |
| 3rd person | haistattelunsa | |