haistatteleminen
Finnish
Etymology
haistatella + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈhɑi̯stɑtːeleminen/, [ˈhɑi̯s̠t̪ɑt̪ːe̞le̞ˌmine̞n]
- Rhymes: -inen
- Hyphenation: hais‧tat‧te‧le‧mi‧nen
Noun
haistatteleminen
- repeatedly telling someone to get off vulgarly or with insults
Declension
| Inflection of haistatteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | haistatteleminen | haistattelemiset | |
| genitive | haistattelemisen | haistattelemisten haistattelemisien | |
| partitive | haistattelemista | haistattelemisia | |
| illative | haistattelemiseen | haistattelemisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | haistatteleminen | haistattelemiset | |
| accusative | nom. | haistatteleminen | haistattelemiset |
| gen. | haistattelemisen | ||
| genitive | haistattelemisen | haistattelemisten haistattelemisien | |
| partitive | haistattelemista | haistattelemisia | |
| inessive | haistattelemisessa | haistattelemisissa | |
| elative | haistattelemisesta | haistattelemisista | |
| illative | haistattelemiseen | haistattelemisiin | |
| adessive | haistattelemisella | haistattelemisilla | |
| ablative | haistattelemiselta | haistattelemisilta | |
| allative | haistattelemiselle | haistattelemisille | |
| essive | haistattelemisena | haistattelemisina | |
| translative | haistattelemiseksi | haistattelemisiksi | |
| instructive | — | haistattelemisin | |
| abessive | haistattelemisetta | haistattelemisitta | |
| comitative | — | haistattelemisineen | |
Verb
haistatteleminen
- Fourth infinitive of haistatella.