ajoittuminen
Finnish
Etymology
ajoittua + -minen
Pronunciation
- IPA(key): /ˈɑjoi̯tːuminen/, [ˈɑjo̞i̯t̪ːumine̞n]
- Hyphenation: a‧joit‧tu‧mi‧nen
Noun
ajoittuminen
- being dated (located to a certain time)
Declension
| Inflection of ajoittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ajoittuminen | ajoittumiset | |
| genitive | ajoittumisen | ajoittumisten ajoittumisien | |
| partitive | ajoittumista | ajoittumisia | |
| illative | ajoittumiseen | ajoittumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ajoittuminen | ajoittumiset | |
| accusative | nom. | ajoittuminen | ajoittumiset |
| gen. | ajoittumisen | ||
| genitive | ajoittumisen | ajoittumisten ajoittumisien | |
| partitive | ajoittumista | ajoittumisia | |
| inessive | ajoittumisessa | ajoittumisissa | |
| elative | ajoittumisesta | ajoittumisista | |
| illative | ajoittumiseen | ajoittumisiin | |
| adessive | ajoittumisella | ajoittumisilla | |
| ablative | ajoittumiselta | ajoittumisilta | |
| allative | ajoittumiselle | ajoittumisille | |
| essive | ajoittumisena | ajoittumisina | |
| translative | ajoittumiseksi | ajoittumisiksi | |
| instructive | — | ajoittumisin | |
| abessive | ajoittumisetta | ajoittumisitta | |
| comitative | — | ajoittumisineen | |
Verb
ajoittuminen
- Fourth infinitive of ajoittua in nominative case.