ajanlasku

ajanlasku

Finnish

Etymology

ajan +‎ lasku. Coined by Carl Axel Gottlund.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑjɑnˌlɑsku/, [ˈɑjɑnˌlɑs̠ku]
• Hyphenation: a‧jan‧las‧ku

Noun

ajanlasku

1. chronology (science)
2. Common Era

   Tämä tapahtui vuonna 1753 jälkeen ajanlaskun alun.

   This happened in the year 1753 of the Common Era.

Usage notes

• When used in specifying a year, this term is normally used with the word alku (“beginning”). Sometimes possessive suffix -mme (“our”) is added:

ennen ajanlaskun alkua

before the Common Era; (lit.) before the beginning of the Common Era

jälkeen ajanlaskumme alun

of the Common Era; (lit.) after the beginning of our Common Era

• The traditional and still more common way of differentiating between the years before and of the Common Era is to refer to the birth of Christ with ennen Kristusta (“before Christ”) or jälkeen Kristuksen (“anno Domini, lit. after Christ”).

Declension

Inflection of ajanlasku (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		ajanlasku	ajanlaskut
genitive		ajanlaskun	ajanlaskujen
partitive		ajanlaskua	ajanlaskuja
illative		ajanlaskuun	ajanlaskuihin
		singular	plural
nominative		ajanlasku	ajanlaskut
accusative	nom.	ajanlasku	ajanlaskut
	gen.	ajanlaskun
genitive		ajanlaskun	ajanlaskujen
partitive		ajanlaskua	ajanlaskuja
inessive		ajanlaskussa	ajanlaskuissa
elative		ajanlaskusta	ajanlaskuista
illative		ajanlaskuun	ajanlaskuihin
adessive		ajanlaskulla	ajanlaskuilla
ablative		ajanlaskulta	ajanlaskuilta
allative		ajanlaskulle	ajanlaskuille
essive		ajanlaskuna	ajanlaskuina
translative		ajanlaskuksi	ajanlaskuiksi
instructive		—	ajanlaskuin
abessive		ajanlaskutta	ajanlaskuitta
comitative		—	ajanlaskuineen

Synonyms

• (chronology): kronologia

Derived terms

• eaa. (“BCE”)
• jaa. (“CE”)

See also

• Herran vuosi