geografiakartta
Ingrian
Etymology
From geografia (“geography”) + kartta (“map”).
Noun
geografiakartta (genitive geografiakartan, partitive geografiakarttaa)
- geomap
- 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 46:
- Mikä on geografiakartta.
- What is a geomap.
Declension
| Declension of geografiakartta (type 3/kana, t- gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | geografiakartta | geografiakartat |
| genitive | geografiakartan | geografiakarttoin |
| partitive | geografiakarttaa | geografiakarttoja |
| illative | geografiakarttaa | geografiakarttoi |
| inessive | geografiakartas | geografiakartois |
| elative | geografiakartast | geografiakartoist |
| allative | geografiakartalle | geografiakartoille |
| adessive | geografiakartal | geografiakartoil |
| ablative | geografiakartalt | geografiakartoilt |
| translative | geografiakartaks | geografiakartoiks |
| essive | geografiakarttanna geografiakarttaan | geografiakarttoinna geografiakarttoin |
| exessive1) | geografiakarttant | geografiakarttoint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) | ||