epäröimätön
Finnish
Etymology
epäröidä + -mätön
Adjective
epäröimätön (comparative epäröimättömämpi, superlative epäröimättömin)
- unhesitating
Declension
| Inflection of epäröimätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | epäröimätön | epäröimättömät | |
| genitive | epäröimättömän | epäröimättömien | |
| partitive | epäröimätöntä | epäröimättömiä | |
| illative | epäröimättömään | epäröimättömiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | epäröimätön | epäröimättömät | |
| accusative | nom. | epäröimätön | epäröimättömät |
| gen. | epäröimättömän | ||
| genitive | epäröimättömän | epäröimättömien epäröimätöntenrare | |
| partitive | epäröimätöntä | epäröimättömiä | |
| inessive | epäröimättömässä | epäröimättömissä | |
| elative | epäröimättömästä | epäröimättömistä | |
| illative | epäröimättömään | epäröimättömiin | |
| adessive | epäröimättömällä | epäröimättömillä | |
| ablative | epäröimättömältä | epäröimättömiltä | |
| allative | epäröimättömälle | epäröimättömille | |
| essive | epäröimättömänä | epäröimättöminä | |
| translative | epäröimättömäksi | epäröimättömiksi | |
| instructive | — | epäröimättömin | |
| abessive | epäröimättömättä | epäröimättömittä | |
| comitative | — | epäröimättömine | |