enimmäisaika
Finnish
Etymology
enimmäis- + aika
Noun
enimmäisaika
- maximum time
Declension
| Inflection of enimmäisaika (Kotus type 9/kala, ik-j gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | enimmäisaika | enimmäisajat | |
| genitive | enimmäisajan | enimmäisaikojen | |
| partitive | enimmäisaikaa | enimmäisaikoja | |
| illative | enimmäisaikaan | enimmäisaikoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | enimmäisaika | enimmäisajat | |
| accusative | nom. | enimmäisaika | enimmäisajat |
| gen. | enimmäisajan | ||
| genitive | enimmäisajan | enimmäisaikojen enimmäisaikainrare | |
| partitive | enimmäisaikaa | enimmäisaikoja | |
| inessive | enimmäisajassa | enimmäisajoissa | |
| elative | enimmäisajasta | enimmäisajoista | |
| illative | enimmäisaikaan | enimmäisaikoihin | |
| adessive | enimmäisajalla | enimmäisajoilla | |
| ablative | enimmäisajalta | enimmäisajoilta | |
| allative | enimmäisajalle | enimmäisajoille | |
| essive | enimmäisaikana | enimmäisaikoina | |
| translative | enimmäisajaksi | enimmäisajoiksi | |
| instructive | — | enimmäisajoin | |
| abessive | enimmäisajatta | enimmäisajoitta | |
| comitative | — | enimmäisaikoineen | |