emätin
Finnish
Etymology
From emä (“uterus”, archaic) + -tin.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈemætin/, [ˈe̞mæt̪in]
- Rhymes: -emætin
- Syllabification(key): e‧mä‧tin
Noun
emätin
- (anatomy) vagina
- Synonym: see: thesaurus:emätin
Declension
| Inflection of emätin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | emätin | emättimet | |
| genitive | emättimen | emättimien emätinten | |
| partitive | emätintä | emättimiä | |
| illative | emättimeen | emättimiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | emätin | emättimet | |
| accusative | nom. | emätin | emättimet |
| gen. | emättimen | ||
| genitive | emättimen | emättimien emätinten | |
| partitive | emätintä | emättimiä | |
| inessive | emättimessä | emättimissä | |
| elative | emättimestä | emättimistä | |
| illative | emättimeen | emättimiin | |
| adessive | emättimellä | emättimillä | |
| ablative | emättimeltä | emättimiltä | |
| allative | emättimelle | emättimille | |
| essive | emättimenä | emättiminä | |
| translative | emättimeksi | emättimiksi | |
| instructive | — | emättimin | |
| abessive | emättimettä | emättimittä | |
| comitative | — | emättimineen | |
| Possessive forms of emätin (type kytkin) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | emättimeni | emättimemme |
| 2nd person | emättimesi | emättimenne |
| 3rd person | emättimensä | |
Compounds
- emätinhuuhtelu
- emätinpuikko
- emätintulehdus
See also
- siitin
Further reading
- "emätin" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).
Anagrams
- imentä, mätien, nimetä