Eila
See also: eila
Finnish
Etymology
Possibly a variant of Norwegian Eili, a rare form of Eli (“Helen”). Popularized by the novel Tuskaa (1907) by Väinö Kataja.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈei̯lɑ/, [ˈe̞i̯lɑ]
- Rhymes: -eilɑ
- Syllabification(key): Ei‧la
Proper noun
Eila
- a female given name
- 1907, Väinö Kataja, Tuskaa, Pilot-kustannus Oy, published 2008, →ISBN, pages 16-17:
- —Eila — jatkoi hän ajatuksiaan. Eila! mikä nimi se lienee? Kai lapinkielinen, ja sievältä se korvissa tuntuu. Kiveliön kävijän tytär...Kuka lieneekin, mutta kaunis on hurja kuin synti...
- (please add an English translation of this quote)
- 2001, Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja kapteeni Karhu, Otava, →ISBN, page 16:
- Nalle alkoi tuntea olevansa Rositan yläpuolella. Hän ajatteli vielä Eilaa. Eila oli tuon naisen oikea nimi. Se oli aivan tavallinen ja väritön nimi. Ihmisen, jolla oli se, täytyi olla pohjimmiltaan samanlainen.
- (please add an English translation of this quote)
-
Usage notes
- Popular in Finland from the 1920s to the 1940s.
Declension
| Inflection of Eila (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Eila | Eilat | |
| genitive | Eilan | Eilojen | |
| partitive | Eilaa | Eiloja | |
| illative | Eilaan | Eiloihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Eila | Eilat | |
| accusative | nom. | Eila | Eilat |
| gen. | Eilan | ||
| genitive | Eilan | Eilojen Eilainrare | |
| partitive | Eilaa | Eiloja | |
| inessive | Eilassa | Eiloissa | |
| elative | Eilasta | Eiloista | |
| illative | Eilaan | Eiloihin | |
| adessive | Eilalla | Eiloilla | |
| ablative | Eilalta | Eiloilta | |
| allative | Eilalle | Eiloille | |
| essive | Eilana | Eiloina | |
| translative | Eilaksi | Eiloiksi | |
| instructive | — | Eiloin | |
| abessive | Eilatta | Eiloitta | |
| comitative | — | Eiloineen | |
| Possessive forms of Eila (type kala) | ||
|---|---|---|
| possessor | singular | plural |
| 1st person | Eilani | Eilamme |
| 2nd person | Eilasi | Eilanne |
| 3rd person | Eilansa | |
Anagrams
- Elia